Sarvikuono on sukua tapiirille. Vau.

Miksei sarviksen englanninkielinen nimi ole horn hippo? Ja miksei uima-ankat voi olla kaikki vain ankkoja? Hmh, elämän suuria mysteerejä.

Miltä kuulostaa: olet yhden seminaarikerran poissa ja opettaja antaa korvaamistehtäväksi lukea semman aihetta koskevan kirjan ("teoriaa") ja kirjoittaa siitä esittelyn. Mielestäni tehtävä saattaa olla hieman ylimitoitettu, mutta otin varmuuden vuoksi asian tiimoilta yhteyttä ainejärjestön edustajaan, joka yhtyi mielipiteeseeni. Opettajan kanta ei muuttunut. Hullu lehmä.

Ylen Elävässä arkistossa on Histamiinin joulukalenteri vuodelta 1985, iiii-hanaa!

Histamiinilla on muuten marionettihevoseksi härski nauru :)

Juuri nyt...

- mä olen kyllästynyt opintoihini siinä määrin, etten edes jaksa teeskennellä muuta

- yksinäisyys on yllättävän kaihertavaa S:n palattua Saksaan

- mietin erinäisten opintolappujen täyttämistä, mutta hylkään ajatuksen v-mäisenä


Mutta internet toimii vihdoin, ei siihen mennytkään kuin 9 viikkoa. 

Tämän päivän tapahtumien kauheudelle ei löydy sanoja. Miten tällaista voi tapahtua? Ei tätä pysty käsittämään.

Vää-vää-väsyttää. Miten ihmeessä mä näihin opintoihin päädyin, motivaatio on alhaisempi kuin vuosiin.

Katsoin ugusin valokuvaa auringonkukasta ja päässä alkoi soida "They´re coming to take me away, ha-haa, they´re coming to take me away, ho ho, he he, ha ha, to the funny farm, where life is beautiful all the time and I'll be happy to see those nice young men in their clean white coats and they're coming to take me away, ha-haaa! "Ilmeisestikin nuhalima on saavuttanut aivoni.

Tänään alkoi koulu, ja ensimmäistä kertaa yliopistoaikana mulla on 8h/päivä -lukujärjestys. Kurssimäärä näyttää niin törkeältä jo paperilla, että oma kestäminen epäilyttää. Päässä pyörii monia muitakin asioita, joten ehkä kiireisyydellä on puolensakin, ei tule murehdittua turhia.

Toivottavasti ekana päivänä solmitut kontaktit kestävät läpi vuoden. Ei tästä omin voimin selviä hengissä.

Hihii, sain The Hours -kurssin arvosanaksi 1,0, mikä on ihan näin vaatimattomasti paras mahdollinen :) Tuli hyvään aikaan, on ollu ihan luuseriolo viime viikot.

Eilen illalla ex tempore yökylään Potsdamiin, ja päivä pääsi alkamaan hienosti :) Jos muuten haluaa tuhlata aikaansa tehokkaasti, kannattaa lähteä etsimään lapasia heinäkuisessa Berliinissä, tuloksena on takuuvarma pettymys.

Huomenna F. lähtee takaisin Ranskaan. En mäkään Studentendorfissa enää paljoa oleile, huomenillallakin meen varmaan taas S:n luo. Mut nyt siis vielä lähtöjä, seuraavaksi vuorossa olenkin mä.

Ajattelin vetäistä tossa puolen litran pönikän täysjyväjogurttia, mut ei se taida onnistua. Damn, kai mun sit täytyy jatkaa esseen kirjoittamista. Kohta.

Tänään oli viimeiset sempat ja kaupunkikurssilta proffa antoi "luokkakuvan" muistoksi. Herttaista, etten sanoisi. Postmodernismiin taas sain luvan tehdä esseeni Cunninghamin ja Woolfin intertekstuaalisuudesta, Dalloway-semmaan teen lyhyen selosteen gradustani. Tai siis mistä gradusta, eihän sitä ole olemassa (mut ei saa kertoa Lissulle). Vähän tyhjä olo, mitä täs nyt sit tekee arkipäivisin (muuta kuin kirjoittaa töitä, ähää).

beaulan_kuisti, lento Suomeen on perjantaina 10.8.

Tietääkö joku kotipaikkakunnallamme asunnokasta ihmistä, joka kaipaisi kämppisseuraa syys- ja lokakuuksi (tai ainakin lokakuun puoliväliin asti)? Nettiyhteys olisi ihana plussa, mutta on ilman sitä joskus muinoinkin pärjätty. Arkipäivät olen koululla, viikonloput kenties töissä tai muualla, helppo tapaus siis (joka suhteen, hah).

Mahdoton projekti löytää majapaikka noin lyhyeksi ajaksi, pitää siis asustella tuolloin Pimiössä. Ahdistaa jo pelkkä ajatus olla niin kaukana kavereista heti Suomeen palaamisen jälkeen.

No hitto, yritä täs nyt sit tehdä illan semmaan esitelmää Mrs. Dallowayn naisasiasta, kun alakerran intialainen jodlaa jotain kansanlaulua about kymmenettä kertaa. Eilinen kitaraskaalojen rämpyttäminen vielä meni läpi, mutta että tätä?? Ärsyttää vähempikin.

Viikonloppu oli ihana. Tai siis loppuviikko, viikonloppuhan mulla alkaa aina jo torstaina. Käytiin lauantaina S:n kanssa pyöräilemässä Havelin rantaa pitkin (20 kilsaa, ei paha näin kesän ekalle pyöräreissulle) ja vältyttiin about vartilla rankkasateelta. Jokiankoille ilma oli siis ihanteellinen :) (Oon saanut levitettyä eläinteoriaani myös täällä: flying birds are swallows, swimming ones duckies.) Illalla vaahtokylpy, ulos syömään ja yöllä kotona illan ehdoton kruunu, saksankielinen Halloween 3. Ehkä just tavallisuus teki kaikesta niin hyvää, sai vain olla oma itsensä ja nauttia toisen seurasta.

Perjantaina saapuvat S. tukijoukkoineen, sunnuntaina äiti ja isä. Kiirettä pitää.

Iski ihan törkeä graduahdistus. Sain työinspiksen jo tiistaina, mutten tehnyt mitään sen eteen ennen kuin nyt. Heti, kun otin työn hyllystä ja aloin lukea tekstiäni, rintaan alkoi sattua ja typeryyden hyökyaalto kävi ylitseni. Ei tosta 25 sivusta ole käyttökelpoista tavaraa kuin pari hassua kohtaa enkä mä vieläkään tiedä, mitä oikein oon tekemässä. Tyhmä, tyhmä tyttö.

Koska ei todellakaan kiinnosta lukea regime theorya, seuraan S:n ja jpmv:n esimerkkiä.

( ...kuluu se aika näinkin... )

Lokakuussa mulla on uusi, kaunis koti Luolavuoressa. Tilaa on vain 44 neliöä, mutta kyl tällanen töppöjalka sinne mahtuu. Oma sauna, lasitettu parveke ja mikä parasta, tiskikone :) Ennen syksyä mun täytynee siis palata pariksi kuukaudeksi tutuille nurkille itäiseen osaan kotikaupunkiani, jep jee.

Torstaina leffaan katsomaan George Clooneyta!!! Täytyy yrittää olla kuolaamatta, ettei seuralainen nolostu ;)

Mä lähden viikonlopuksi Hollantiin M:n kanssa! En oikein tiedä, miten täs pitäisi olla, oon tosi innoissani, mutta samalla -typerästi- mietin menettäväni aikaa S:n seurassa. Ei tällanen haikailumieliala vetele, ehkä siksi just mä suostuin leikillä heitettyyn ehdotukseen. Mut on tosi kiva päästä vaihteeksi jonnekin muualle :)

Meni ihan totaalisesti hermot A:n kanssa. Voi h-tti, olin kysynyt kaikilta kämppiksiltä, onko ok lainata ylimääräistä patjaa N:lle muutamaksi yöksi ja tietysti oli. Kun N. tuli sitä hakemaan, A. alkoi selittää jotain v-mäiseen tapaansa käläkäläkielellään, ettei sitä voi lainata talon ulkopuolisille. Niin, ja jotenkin se vaan oli ok antaa se F:n kavereille, jep jee. Okei, ehkei munkaan ollut aiheellista sanoa kylppärin siivousvuorossa olevalle kämppikselle, ettei hänen tarvitse pestä sitä torstaina, A. voi mun puolestani peseytyä p-sessa kylpyhuoneessa. Nyt se ääliö hinkkaa astioitaan keittiössä ja pitää meteliä kolmen ihmisen edestä. Idiootti.

Niin, viikonloppu meni. Jälleen liian nopeasti.

Perjantaina Prenzlauer Bergin Kulturbrauereissa pari ellei viisikin olutta, myös punaisella ja vihreällä makusiirapilla. Hetkeä myöhemmin punaviiniä ja mozzarellaa (ilman sitä italialainen pizza olisi kuin lehmä ilman utareita) Berliinin pimenevän taivaan alla. Oli ihanaa nähdä omat ihmiset, ne rakkaat, jotka läheisiksi lasketaan.

Lauantai-ilta meni liian pian, A. & kumpp. lähtivät takaisin Suomeen. Ihmisten läheisyys tekee kauniita asioita, ja jotenkin kaikesta tuli todellisempaa, kun oli omiensa joukossa. Olen onnellinen toisten puolesta, mutta ilo on myös minussa. Just nyt mun on hyvä olla.

Minusta tulee isona äidinkielen opettaja. :)